Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin puhe valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin avajaisissa 19.1.2015
Herra ministeri, Arvoisat Maanpuolustuskurssin osanottajat, Hyvät naiset ja herrat
Herr Minister, Ärade deltagare i försvarskursen, Mina damer och herrar,
Puolustusvoimat on nyt uudessa asennossa. Aivan kaikki ei ole kuitenkaan muuttunut, on asioita jotka ovat ja pysyvät. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on instituutio, joka on lunastanut paikkansa niin puolustusvoimissa kuin koko yhteiskunnassa vaikuttavuudellaan. Suomessa on ymmärretty jo kauan sitten, että yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen tehtävä. Mikäli tässä tehtävässä halutaan onnistua, on valmistauduttava ja harjoiteltava. Kriisitilanteessa erityisesti viranomaisyhteistyön ja ylimmän johdon päätöksenteon on toimittava. Nämä tavoitteet ovat myös tänään avattavan 212. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ohjelman ytimessä.
Hyvät kuulijat,
Puolustusvoimien johtamista voidaan tarkastella monella eri tasolla ja monesta eri suunnasta. Käsittelen tässä puheeni alkuosassa johtamisen näkökulmasta puolustusvoimien uudistettuja toimintamalleja ja lähitulevaisuuden haasteita. Puheeni toinen osa käsittelee yhteispohjoismaista näkökulmaa muuttuneeseen toimintaympäristöön ja tuleviin haasteisiimme.Toimintaympäristölähtöinen valmiutemme perustuu siihen, että päätöksenteon tukena kaikilla tasoilla on tarkoituksenmukainen tilannekuva maalta, mereltä ja ilmasta. Operaatiokeskusten toimintaa on keskitetty ja tehostettu. Tilannekuvayhteistyö ylittää tänään myös viranomais- ja valtakunnanrajat, sillä tietoa vaihdetaan systemaattisesti sekä viranomaisten että useiden kumppanimaiden kanssa.
Vuodenvaihteessa maavoimien johtamistasoja vähennettiin yhdellä, kun sotilasläänit lakkautettiin. Niiden päätehtävänä on ollut asevelvollisuusasioiden hoitaminen ja yhteydenpito reserviin. Nämä tehtävät ovat siirtyneet perustetuille 12:lle aluetoimistoille, jotka on liitetty maavoimien joukko-osastojen kokoonpanoihin. Itsenäisten joukko-osastojen määrä lakkautusten ja yhdistämisten jälkeen puolittui Maavoimissa ja väheni selvästi myös Meri- ja Ilmavoimissa.
Puolustusvoimien johtamis- ja toimintatapoja on uudistettu. Yhtenä esimerkkinä voin mainita ne muutokset, joita on tehty strategisen johtamisen ja pitkän aikavälin suunnittelun selkiyttämiseksi. Tällä hetkellä strateginen suunnittelu on kiinnitetty prosessiin, jonka nimi on tavoitetila 2030. Kaikki kehittämis- ja hankeohjelmat integroituvat tähän tavoitetilaan. Suunnittelua johdetaan prosessiohjausmallin mukaisesti.
Puolustusvoimien logistiikan toimintamalli on mittaluokaltaan merkittävin toiminnallinen muutos tässä uudistuksessa. Lähtökohtana on ollut tarve parantaa kustannustehokkuutta, kumppanuuksia, huollon toimivuutta, materiaalin hallinnan elinkaarta ja myös palvelutoimintaa. Sekä organisaatio että toimintamalli uudistettiin. Maa-, Meri- ja Ilmavoimien materiaalilaitokset yhdistettiin muodostaen Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Logistiikkalaitos tekee keskitetysti sen, mikä aiemmin toimi hajallaan. Materiaalihallinto, hankinnat, terveydenhuolto, ympäristöasiat ja tilahallinta sujuvat jatkossa yhtenäisellä tavalla. Kytkeytyminen kansalliseen ja kansainväliseen logistiikkaverkostoon tapahtuu nyt johdonmukaisella tavalla. Sama yhtenäisyyden periaate koskee puolustusvoimien sisäisiä palveluita. Hallintoyksikkömme saavat tästä eteenpäin puolustusvoimien palvelukeskukselta keskitetysti ja yhden luukun periaatteella ammattimaista henkilöstö-, talous-, matka-, tiedonhallinta-, kuva- ja oppimisympäristöpalvelua.
Vielä 2000-luvulle tultaessa Puolustusvoimat pyrki olemaan omavarainen ja tuottamaan itse palvelunsa. Tästä eteenpäin asteittain kehittynyt kumppanuustoiminta on muuttanut merkittävästi toimintatapojamme, koska tiettyjen palvelujen omatuotannosta on kokonaan luovuttu. Asialla on myös laajempi, kokonaismaanpuolustukseen liittyvä viitekehyksensä. Kumppanuudet auttavat Puolustusvoimia keskittymään omaan ydintoimintaansa. Samalla strategiset kumppanit sitoutetaan vahvasti myös poikkeusoloihin varautumiseen. Yhteistyö ja verkottuminen kehittävät koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Kumppanuustoiminnan kehittymistä on seurattu, ja monia hyviä oppeja on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu. Tilaaja-tuottaja -mallin toimivuus, aito kustannustietoisuus, sopimusosaaminen ja yhteinen asioiden kehittäminen asiakassuhteessa ovat tällä listalla. Henkilöstön aseman turvaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota muutostilanteissa. Ajantasaisen ja ennakoivan riskienhallinnan merkitys on kumppanuusaloilla kasvanut, esimerkiksi toimitusriippuvuuden näkökulmasta. Puolustusvoimat on myös joutunut alusta alkaen opettelemaan, kuinka olla hyvä asiakas.
Ärade åhörare,
I Sälen i Sverige arrangerades förra veckan en säkerhets- och försvarskonferens kallad Rikskonferensen. Evenemanget arrangeras årligen av organisationen Folk och Försvar, och traditionen inleddes redan år 1946. I Evenemanget har tidigare deltagit främst svenska myndigheter och organisationer. I år hade arrangörerna lyckats samla flera nordiska personer som uppträdde, och även publiken var rekordstor. Evenemanget sändes delvis direkt i radio och TV i Sveriges viktigaste media. Från Finland var bland annat utrikesminister Erkki Tuomioja och försvarsminister Carl Haglund med medarbetare på plats. Även försvarsmaktens högsta ledning från Danmark, Norge, Sverige och Finland sågs tillsammans på arenan, i samma paneldiskussion. De nordiska försvarscheferna har i stor utsträckning samma slags bekymmer, men dock finns det även klara skillnader.
Tanskan puolustusvoimien komentaja, kenraali Peter Bartram, katselee tilannetta NATO-maan perspektiivistä. Näkökulmana ei ole Tanskan maaperän välitön puolustaminen. Hänen tilannekartassaan nähtiin koko pohjoinen pallonpuolisko eli NATO:n koillinen puolustussuunta ja pohjoisnapa ympäristöineen. Osana NATO:a Tanska on reagoinut Venäjän toimiin hyvin konkreettisinkin tavoin, perustamalla muun muassa 1 000 miehen vahvuisen valmiusjoukon harjoittelemaan Baltiassa ja lisäämällä F-16 lentokalustonsa käyttöä Baltian ilmavalvontaan.
Tanskassa kyberturvallisuuteen panostetaan paljon. Pelkästään kyberhyökkäyskyvyn rakentamiseen on päätetty käyttää 465 miljoonaa Tanskan kruunua. Yhdessä Saksan ja Puolan kanssa Tanska tulee johtamaan Puolan Stettiniin perustetusta esikunnastaan NATO:n operatiivista suunnittelua ja harjoittelua koillisella suunnalla. Kolmas iso kysymys Tanskalle on arktisen alueen kehitys.
Norjaa seminaarissa edusti heidän pääesikuntansa päällikkö, kenraaliluutnantti Erik Gustavson. Norjan huomio keskittyy vahvasti Barentsin merelle ja pohjoiseen suuntaan. Rajat ylittävä viranomaisyhteistyö myös Venäjän kanssa on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Venäjän intressit arktisen alueen suuntaan on pantu Norjassa merkille, samoin kuin sotilaallisen voiman lisääminen ja päivittäminen Kuolassa ja sen itäpuolella. Alakurtin moottoroidun jalkaväkiprikaatin ylösajo Sallan itäpuolella vaikuttaa myös Norjassa.
Barentsinmerellä venäläisjoukkojen kalusto on uudempaa ja harjoitusten laatu on parantunut. Jännittyneessä tilanteessa kenraali Gustavson korosti kuitenkin sitä, että auki oleva yhteys osapuolien välillä on tärkeä, jotta väärinymmärryksiltä nopeissa tilanteissa vältytään. Norjan puolustusvoimien kehittämistä koskeva laaja selvitys tulee valmistumaan lokakuussa 2015.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson piti seminaarissa erillisen alustuksen oman puolustusministerinsä Peter Hultqvistin jälkeen. Paneelissa kenraali Göranson korosti muuttuneen turvallisuustilanteen jatkuvan pitkään. Suoraa sotilaallista uhkaa ei ole, mutta jännite ja sen lieveilmiöt tulevat näkymään. Hybridisodankäynnin merkitys ja huomioiminen on lähtökohtana niin kansallisen puolustuksen kuin kansainvälisen yhteistoiminnankin kehittämiselle.
Komentaja Göransonin mukaan talous ei saa olla esteenä sille, että Ruotsin operatiivinen puolustuskyky ja valmius nostetaan tilanteen vaatimalle tasolle. Pohjoismainen yhteistyö, kahdenvälinen Ruotsi-Suomi yhteistyö ja NATO:n Enhanced Opportunities -ohjelman mahdollisuudet ovat keskeisiä Ruotsin puolustukselle.
Ruotsi valmistelee parhaillaan laajaa puolustusselvitystä, jonka on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä. Puolustusvoimien tehtävien tärkeysjärjestystä mietitään ja osittaista asevelvollisuuden palauttamista harkitaan yhtenä vaihtoehtona, kuten puolustusministeri Hultqvist omassa esityksessään toi esiin.
Pohdittuani seminaarin antia olen tullut siihen tulokseen, että tilannekuvamme eri pohjoismaissa on hyvin samanlainen. Luonnollisista syistä kiinnitämme ehkä huomiota hiukan eri yksityiskohtiin, mutta kokonaisuutena näemme muuttuneen turvallisuusympäristömme samoin. Myös paikalla ollut poliittinen johto tuntuu pääosin jakavan nämä johtopäätökset.
Kolmen kuukauden kuluttua Suomessa pidetään eduskuntavaalit. Vaalien jälkeisen hallitusohjelman merkitys on luonnollisesti suuri puolustusvoimille. Puolustuspolitiikasta maassamme vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys, mutta vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kysymys puolustusvoimien lähiajan rahoituksesta on keskeinen. Olemme tehneet toimintakuluihimme vaaditut säästöt, mutta materiaalin osalta tilanne on haasteellinen.
Erityisesti maavoimien vanhenevan johtamisvälineistön ja panssarintorjunta-aseistuksen sekä muun materiaalin korvaaminen uudella edellyttää lähitulevaisuudessa puolustusbudjettimme materiaalirahoituksen palauttamista, jota lokakuussa 2014 selvityksensä luovuttanut parlamentaarinen selvitysryhmä toki esittikin. Ensi vuosikymmenellä vastaamme tulee ensin merivoimien kovimman kärjen eli taistelualusten uusiminen. Tämän jälkeen päättyy nykyisen Hornet-kalustomme elinkaari. Esiselvitystyöt on käynnistetty, jotta näitä mittaluokaltaan suuria hankkeita voidaan realistisesti arvioida. Kumpaankin kokonaisuuteen tarvitaan aikanaan erillisrahoitus 2020-luvulla.Meillä on puolustuspolitiikassamme, nykyisessäkin tilanteessa, monia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Yksi tosiasia, maantieteen lisäksi, on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Suomen puolustuksesta vastaa aina Suomi itse. Kun olemme tehneet kaiken voitavamme oman uskottavan puolustuksemme eteen, voimme varmasti tukea ja täydentää sitä monin tavoin. Mutta ytimestä vastaamme itse, nyt ja tulevaisuudessa.
Arvoisat maanpuolustuskurssin osanottajat,
Tiedän että seuraavat kolme ja puoli viikkoa tulevat olemaan teille unohtumaton kokemus, taustastanne riippumatta. Tähän on syynsä. Sen kokemuksen ja motivaation mikä tässä lyhyessä ajassa syntyy, pitää kantaa teitä yksilönä ja kurssina hamaan tulevaisuuteen. Kipinä ei saa sammua. Toivotan teille erinomaista aikaa kokonaisturvallisuutemme ydinkysymysten parissa!